Vuoden 2013 parhaat biisit valittu

Vuoden lopussa tehdään aina listoja. Myös täällä Olettekomuutenhuomanneet-blogin toimituksessa halutaan tehdä! Täälläkin halutaan tehdä listoja! Tai ainakin yksi! Nimittäin lista vuonna 2013 julkaistuista parhaista biiseistä. Biisit oli ensin tarkoitus laittaa johonkin numerojärjestykseen, mutta ovat niin tasaisen kovia kaikki, ettei turhaan ryhdytä miettimään mikä nyt oli hippusen parempi kuin joku toinen. Kaikki yhtä hyviä!!

Tässä se lista nyt tulee:

Panda & Tim: Pidän kissoista
https://soundcloud.com/pandajatim/pid-n-kissoista

Tässä biisissä on kaikki kohdallaan. Hienot esittäjät, hieno alkuperäiskappale, hieno tunnelma ja meininki ja hieno sanoma. Vai mitä sanotte kertosäkeestä: ”PIDÄN HIRMUTEOISTA, AUTOKOLAREISTA, VILKKUVISTA VALOISTA JA KISSOISTA”?? Panda & Tim on voimakkaan leimallisesti live-bilehassuttelubändi, mutta joillakin kappaleillaan se onnistuu olemaan erittäin viihdyttävä myös kotikaiuttimien kautta. Tämä on yksi niistä biiseistä.

Hulda Huima: Elokuu
http://huldahuima.bandcamp.com/track/elokuu

Vuosi 2013 oli helsinkiläiselle laulaja-lauluntekijä Hulda Huimalle melkoinen menestyksen vuosi. Julkaisupuolella uran toinen kasetti ja ensimmäinen splittiseiska yhdessä Tonikettisen kanssa. Lisäksi käsittääkseni reilut 30 keikkaa, mikä pitää sisällään muun muassa Euroopan-kiertueen. Muutamia lehtihaastatteluita ja radiosoittoakin. Kasetilla ilmestynyt kappale Elokuu esittelee hyvin artistin osaamista laulaja-lauluntekijänä ja on keikoillakin suosittu kappale. Yleisön joukosta kuuluu usein ”HELVETIN HYVÄ BIISI”, kun Elokuun spiikki alkaa.

00400: Stadin kundi Kuopiosta
https://soundcloud.com/00400hki/stadin-kundi-kuopiosta-1

Aijai! Nyt on kovaa kamaa! Stadin kundi Kuopiosta kertookin kaiken oleellisen sanoituksista. Bändi on uusi tulokas, mistäs muualta kuin Pohjois-Haagasta. Laulajana erittäin viihdyttävä monitaituri Matti Kulju, joka joskus jossain heittää myös soolokeikkaa. Tai ainakin lupaa heittää.

PÄÄ KII: Musta haava
https://soundcloud.com/paakii/musta-haava

Have fear, PÄÄ KII is here! Mikään bändi ei ole soinut kuulokkeissani vuonna 2013 niin paljon kuin PÄÄ KII. Musta haava on tänä vuonna julkaistuista biiseistä eniten kylmiä väreitä aiheuttava. Hieno homma, että keikkailu jatkuu uuden rumpalin kanssa.

Mercedes Bentso: Ei koskaan enää
http://www.youtube.com/watch?v=4VONyEPxnBk

Vuosi 2013 oli myös Mersulle läpimurtovuosi! Hieno artisti, hieno nainen ja hyvät biisit. Jossain vaiheessa kesää tuntui, että Mersu on joka lehden haastattelussa, ja toisaalta kyllä ihan syystä. Hienoa, että pääsi esille, koska kaikki jutut pelkkää asiaa. ASIAA! Lokakuussa veti loppunmyydyllä Oikeutta eläimille -tukikeikalla DarkSideClubilla niin kovan keikan, että sekä yleisö että artisti itse olivat liikutuksen tilassa.

BUBBLIN’ UNDER:

Saarnaus: Beibi, mä oon anarkisti.
http://www.youtube.com/watch?v=UDzqFjStu5k

Vuonna 2010 ekan demonsa pihalle saanut Saarnaus on tervetulleen raikas tuulahdus Suomen punkskeneen. Pilke silmäkulmassa, mutta silti vakavissaan. Tämä biisi olisi muuten kiilannut koko tämän listauksen ykköseksi, mutta se on ilmestynyt YouTubeen jo vuoden 2012 lopussa, eikä siten täytä äänestyskriteerejä tämän vuoden parhaille biiseille. Mutta on siis niin hyvä, että haluan mainita kuitenkin!
Kuuntele lisää Saarnausta http://saarnaus.bandcamp.com/album/kansallisvaltion-j-lkel-iset

No siinä ne biisit nyt oli. Jos jostain syystä joku näistä bändeistä/artisteista/esiintyjistä ei vielä ollut tuttu, niin viimeistään nyt kannattaa tutustua. Hyvä lähde lisätiedolle on esimerkiksi internet. Se löytyy nykyään kuulemma joka paikasta.

Uudestisyntynyt Hakametsä sai alkunsa Tammelasta

Tänä syksynä Tampereella on ihasteltu Hakametsän yleisön mahtavaa meininkiä Ilveksen kotipeleissä. Vuosikaudet, tai oikeastaan vuosikymmenet kirkkokansaksi kutsuttu tamperelainen kiekkoyleisö on syksyllä ollut kuin saksalainen futiskatsomo, ja se ei ole vain sattumaa. Kannustus alkaa ennen aloituskiekon putoamista jäähän ja jatkuu voittopelien jälkeen vielä minuuttikaupalla loppusummerin soitua. Jos et ole tällä kaudella Ilveksen kotiotteluissa käynyt, niin tsekkaa tämä – näin siellä mennään.

Se on mahtavaa, ja on osaltaan vaikuttamassa vahvasti positiivisten asioiden kierteeseen, mikä Ilveksellä on juuri nyt meneillään. Joukkue on pelannut vahvasti yläkanttiin, mitä tulee kaikkien ”asiantuntijoiden” ennakkoarvioihin. Pelaajien ja valmentajien mielestä suoritus on ollut odotettu, ja paremminkin olisi voinut pelata.

Voittava joukkue vetää Hakametsään yleisöä. Syksyn otteluiden yleisökeskiarvo on yli tuhat katsojaa parempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Suomalaisia kiinnostaa voittaminen. Ja on huomattavasti kivempi maksaa 25 euroa siitä, että näkee oman joukkueensa voittavan, kuin maksaa sama summa siitä, että katselee oman jengin hiihtelevän vastustajan perässä ja päät painuksissa ottavan nekkuun kaikenmaailman kalpoilta ja jypeiltä, jotka muuten olivat ihan pikkujengejä silloin kuin minä olin nuori.

Moni on kummastellut, mistä äänekäs kannattajajoukko on ilmestynyt. Ei uudistunut kannattajakulttuuri itsestään tyhjästä syntynyt. Se luotiin Tammelassa kesällä 2012, ja uudelleen samassa paikassa kesällä 2013.

Kesällä 2012 Ilves oli ylivoimainen jalkapallon kakkosdivarissa. Se jyräsi voitosta voittoon ja lopulta lokakuussa hoiteli nousukarsintaotteluissa Turun ÅIFK:n näytöstyyliin. Olin katsomassa. Oli hieno hetki. Klassinen Ilves-hetki, jopa. Kansaa tuli Tammelan stadionille kierros kierrokselta enemmän, Ilves voitti, voitti ja voitti ja kaikki viihtyivät. Välillä Ilveksen matseissa kävi enemmän yleisöä Kakkosessa, kuin monien veikkausliigajoukkueiden peleissä. Kaiken sydämenä oli kannattajaryhmä Niilon Pojat, joka päätykatsomossa lauloi ja kannusti läpi otteluiden.

Kesällä 2013 Ilves lähti nousijajoukkueena haastajan asemassa ykkösdivariin. Kun ennakkosuosikkien SJK:n ja Hakan koneet yskähtelivät alkukesällä, Ilves yllätti monet housut nilkoissa. Pisteitä tuli komeissa putkissa, ja jälleen runsaslukuinen yleisö nautti Tammelan ilta-auringosta. Kävin katsomassa Ilveksen ja Hakan välistä ottelua, yleisöä oli 4754. Se olisi hieno lukema mille tahansa Veikkausliigan joukkueelle, ja vielä monin verroin komeampi se on ykkösdivarin matsiin. Niilon Pojat oli mahtava, ja sai pääkatsomon tuulariosastonkin mukaan kannatushuutoihin.

Ja tässä tullaan samaan ilmiöön, joka nyt toistuu Hakametsässä. Fantastinen seisomakatsomo ei pelkästään laula ja huuda keskenään, vaan saa totutun konservatiivisen tuppisuuyleisönkin mukaan. Kun seisomakatsomo huutaa KUKA VOITTAA, niin muu halli vastaa ILVES!

Sekä jääkiekon, että varsinkin jalkapallon puolella on olemassa lajiniiloja, joiden mielestä on väärin seurata ja kannattaa kahta lajia. Sellainen on naurettavaa. Minä kannatan Ilvestä lajista riippumatta, oli peliväline sitten kiekko, jalkapallo tai reikäpallo. Jos – luoja paratkoon – Ilves joskus perustaisi pesäpallojoukkueen, niin kyllä minä sitäkin kannattaisin, vaikka inhoan pesistä. Vittu, että onkin tyhmä laji.

Tampereella ja ylipäätään Pirkanmaalla on paljon ihmisiä, jotka kannattavat Ilvestä lajista riippumatta. Muulla ei ole niin väliä, kunhan logossa on tupsukorvainen peto. Se on pitkien perinteiden ansiota. Ilves ei ole mikään muoviseura. Ei keksitty seura. Ilves on seura joka todella merkitsee. Instituutio, jolle vetää vertoja vain Helsingin IFK.

Ilveksen pelaajilla ja kannattajilla on viimeksi ollut näin hieno syksy vuonna 1997, ja jos tällä kaudella päästään lähellekään sen kauden lopputulosta, voidaan katsomossa, pukukopissa ja lippukassalla olla enemmän kuin tyytyväisiä.

Hyvä, että keskustelua syntyy ja tunteita herää

Hei julkinen toimija! Kävikö niin, että mokailit ihan kunnolla ja nyt kaiken maailman toimittajat soittelevat ja kyselevät kaikkea vittumaista ja ikävää, vaikka itse mieluummin puhuisit omakotitalosi pihan haravoinnista ja kuinka voimauttavaa syksyn väriloisto on?

Ei hätää! Toimi näin:

1. Vastaa puheluihin, ja sano kaikille näin: ”On hyvä, että tämä tapaus on nyt herättänyt keskustelua ja tunteita.”
2. Ja jos toimittaja ei sillä tyydyty, heitä vielä perään, että ”Toivottavasti voimme kaikki oppia tästä jotain.”

Mokailemisiin, soittelemisiin ja voimaantumisiin!

Tulviiko sähköpostilaatikkosi? Tässä ratkaisu!

Oletteko muuten huomanneet, että kun loman tai jonkun muun syyn takia ei pitkään aikaan lue sähköpostejaan, niin lopulta sähköpostilaatikko tulvii? Ja sitten on kurjaa, kun tuhat viestiä odottaa perkaamistaan ja olisi kaikkea muutakin. Syyllisyys lukemattomista viesteistä painaa ikävästi nykyihmisen harteita.

Ei hätää! Toimi näin:

1. SELECT ALL
2. DELETE

Suurin osa kaikista viesteistä on kuitenkin täyttä össönsössöä, joten tällä tavoin pääset kivasti aloittamaan sähköpostielämäsi jälleen puhtaalta pöydältä. Ja jos siellä nyt joku ”tärkeä” viesti olikin joukossa, niin kyllä sen lähettäjä varmaan jossain vaiheessa kyselee taas saman asian perään. Ja jos ei kysele, niin tuskin se sitten niin tärkeää olikaan.

Meilailemisiin!

Tampereen Ilveksen kannattamisen ihanuus ja kamaluus

Olettekin varmaan huomanneet, että Tampereen Ilveksen ja Mikkelin Jukureiden välinen jääkiekon liigakarsintasarja on juuri päättynyt. Ilves voitti sen sarjan.

Tänä keväänä tuli kuluneeksi 28 vuotta siitä kun aloin kannattaa Ilvestä. Se on tosi pitkä aika. Siis enemmän vuosia kuin mitä monilla Ilveksen tämän kauden pelaajilla on mittarissa.

Kevättalvella 1985 sattui nimittäin niin, että olin juuri täyttämässä seitsemän vuotta ja SM-liigassa oli meneillään finaalisarja Ilveksen ja Turun Palloseuran eli TPS:n välillä. Perheemme asui TPS:n vahvalla vaikutusalueella. Isäni ei ollut mikään erityinen jääkiekkomies, vaan oikeastaan kestävyysjuoksun ja hiihdon ystävä, mutta jostain syystä hän päätti viedä minut ratkaisevaan viidenteen finaaliotteluun Turun Kupittaalle katsomaan Tepsin ja Ilveksen mittelöä.
Kupittaan halli pullisteli loppuunmyytynä, ja muistan joutuneeni varvistelemaan nähdäkseni seisomakatsomon aikuisten väleistä, mitä siellä kentällä oikein tapahtuu.

En minä kovin paljon siitä pelistä ymmärtänyt. Mutta sen minäkin tajusin, että Ilveksen logo oli kivempi, kun siinä oli kissa ja meillä kotonakin oli kissa. Ja että kaikki ympärillä olevat ihmiset tuntuivat olevan kissajoukkuetta vastaan. Ilves oli ensin ottelusarjassa voitoin 2-0 tappiolla ja TPS karkasi myös tässä viimeisessä pelissä samoin 2-0 –lukemin johtoon. Mutta kuten monet tietävät, Reima Pullinen teki yhden ja Risto Jalo kaksi maalia ja niin sitä vaan tultiin rinnalle ja ohi ja mestaruuteen. Ilveksen toistaiseksi viimeiseen mestaruuteen.

Sinä päivänä minusta tuli Ilveksen kannattaja. Joo, kyllä, gloryhunttaajana aloin Ilveksen kannattajaksi, mutta alle seitsemänvuotiaalle se nyt vielä sallittakoon.

Sekä minä, että silloin vielä nuori poika ja tuore Suomen mestari Raimo Helminen, me kummatkin ajattelimme, että näitä mestaruuksiahan tulee varmaan vähän väliä.

Toisin kävi.

Hopeaa tuli 1990 ja 1998 ja heti perään 2001 vielä pronssia. Ja välillä on nostettu Raimo Helminen ja Jukka Tammi Hakametsän hallin kattoon. Muuten on juhlinnan aiheet olleet melko vähissä.

Ja yhä vähemmän on juhlittu, mitä lähemmäksi nykyhetkeä on tultu.

Viime vuosina Ilveksen kannattaminen on ollut kuin huonossa parisuhteessa olemista. Aina on esitetty lupauksia paremmasta tulevaisuudesta, hetkeksi toivon kipinä on syttynytkin, mutta lopulta on saanut aina pettyä.

Silti, tapahtui mitä hyvänsä, ei rakastettua voi hylätä.

Ilves on pelannut nöyryyttävää karsintasarjaa Mestiksen voittajaa vastaan 2013, 2012 ja 2010. Onneaan Ilvestä vastaan ovat käyneet koittamassa Mikkelin Jukurit, Vaasan Sport ja Joensuun Jokipojat.

Urheilullinen ja taloudellinen menestymättömyys ovat ruokkineet toisiaan jo usean kauden ajan. Tappioita on kirjattu viimeisten kausien aikana yhteensä noin kahden miljoonan euron edestä. Ilveksen talousongelmista puhuttiin koko alkukausi, ja jossain vaiheessa esitettiin kiusallisia kysymyksiä, onko Ilveksellä rahaa pelata edes nyt päättynyttä kautta loppuun asti.

Näköjään oli.

Karsintasarja toi Ilvekselle kolme ylimääräistä kotiottelua. Niissä ilmoitettiin käyneen katsojia yhteensä 15613. Ilveksen tapauksessa oli ehkä sittenkin parempi, että jouduttiin karsintoihin ja saatiin nuo lipputulot, kuin että oltaisiin oltu toiseksi viimeisiä ja lähdetty katsomaan taloustilannetta suoraan runkosarjan jälkeen.

Silti Ilveksen organisaation tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Uusista tulevista kovista hankinnoista on huhuttu jo kuukausi, itse uskon kun näen seuran niistä tiedottavan. Uudesta demokraattisemmasta omistuspohjasta on huhuttu vielä pitempään, itse uskon kun näen seuran niistä tiedottavan.

Yhden vinkin Ilveksen toimistolle lähettäisin. Kun seuraavan kerran lähdette ”tiedottelemaan”, tiedottakaa vain kivenkovaa faktaa, ei optimistisia ehkäjos-tulevaisuudenkuvia.

Ja ensi kautta odotellessa, käydään futis-Ilveksen peleissä.

Kevään 1985 ratkaiseva finaaliottelu TPS vs. Ilves löytyy muuten kokonaan Youtubesta https://www.youtube.com/watch?v=i-e8byZFaZw

Hei me kommentoidaan

Olettekin varmaan huomanneet, että kaikki tiedotusvälineet ovat nyt monta päivää puhisseet lauantaina 23.2. pelatusta jääkiekon SM-liigan ottelusta HIFK vastaan Jokerit.

Siinä matsissa taklattiin ja huudeltiin rumia. Siinä matsissa ei tapeltu. Siinä matsissa Martti Järventie taklasi Steve Mosesin sairauslomalle sääntöjen puitteissa. Markus Nordlund taklasi Ville Peltosen sairauslomalle mielestäni sääntöjen puitteissa.

Nyt otteluun tai siihen jotenkin epämääräisesti liittyviin aiheisiin ovat ottaneet kantaa kaikki asiaan kuuluvat ja kuulumattomat henkilöt. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on väheksynyt liigan kurinpitoa, kansanedustaja Simo Rundgren on huolissaan ”jääkiekkoon pesiytyneestä epäinhimillisestä väkivallasta”, vihreä kaupunginvaltuutettu Leo Stranius kyseli Facebookissa, voisiko jääkiekosta poistaa kokonaan taklaamisen, Hitler on kuullut asiasta youtube-videolla, Aller vetäytyi HIFK:n sponsoroinnista Pauli Aalto-Setälän johdolla ja keskustelupalstat täyttyvät tuttuun tapaan aivopieruista.
”Onhan siinä urheilullisesti jotain pielessä, jos jääkiekkokaukalo alkaa muistuttaa enemmän tappeluareenaa kuin urheilukenttää”, sanoi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Ylelle.

Mutta kun. Tällä kaudella SM-liigakaukalo nimenomaan EI ole muistuttanut tappeluareenaa. Siellä on tapeltu vähemmän kuin koskaan viimeisen kymmenen kauden aikana. SM-liigaa sanotaan nyt oikealta ja vasemmalta väkivaltaiseksi sarjaksi. Hokimyllyn voisi varmaan mieltää väkivallaksi niin halutessaan, mutta ei sentään sääntöjen puitteissa tapahtuvia taklauksia. Tappelut eivät ole SM-liigan tai minkään muunkaan kiekkosarjan ongelma.

Maailman parhaassa jääkiekkoliigassa NHL:ssä tapellaan jos ei nyt ihan joka kierroksella, niin ainakin vähintään joka toisella kierroksella. Se tarkoittaa useita lätkätappeluita viikossa. Vaikka tappeluiden määrä on Pohjois-Amerikassakin vähentynyt 80&90-lukujen hulluista vuosista, ovat silti edelleen arkipäivää.

Maailman parhaassa jääkiekkoliigassa siis.

Kotimaan SM-liiga ei tarvitse vähemmän taklauksia tai tappeluita vaan enemmän turvakaukaloita http://www.youtube.com/watch?v=vqjPIel5K40 . Ne edistäisivät pelaajien turvallisuutta järkevämmällä tavalla kuin mikään muu esillä ollut idea.

Jääkiekkosarjoissa loukkaantuu pelaajia. Useimmiten taklauksista, olivat ne sitten sääntöjen mukaisia tai eivät. Jääkiekko on raju kontaktilaji. Joskus käy huono tuuri, kuten Ville Peltoselle ja Steve Mosesille kävi 23.2.

Ei sen vuoksi pidä koko lajia tai liigaa tuomita.

Ansioluettelon tärkeimmät asiat listattu

Oletteko muuten huomanneet, että kun viimeisen vuoden tai kahden vuoden aikana yt-luuta on lakaissut monet ihan voittoakin tuottavat yritykset tyhjiin osaavista työntekijöistä, on työnhakumarkkinoilla melkoisen täyttä.

Työhakemuksia lähetellään hotmailit kuumana. Ja liitetiedostoina totta kai curriculum vitae eli CV eli ansioluettelo.

Kaikkihan me olemme opiskelleet sitä sun tätä ja olleet töissä siellä ja täällä. Ei kiinnosta. MUTTA, tarjoan tässä nyt kivasti ilmaisen vinkin kaikille jotka kuumeisesti miettivät mitä siihen ansioluetteloon voisi sitten laittaa.

Hait sitten siivoojaksi, toimittajaksi, maatalouslomittajaksi, kokiksi tai mitä näitä ammatteja nyt onkaan, muista nämä:

TOP 5 tärkeimmät asiat ansioluetteloon

1. Läpipelatut tietokonepelit

Kyllä se ihmisestä jotain kertoo, että on onnistunut tahkoamaan läpi vähintään kymmeniä tunteja aktiivista pelaamista vaativia pelejä. On omistautumiskykyä, heittäytymiskykyä, pitkäjännitteisyyttä, englanninkielen taitoa ja ongelmanratkaisukykyä.
Itse olen muuten pelannut läpi ainakin seuraavat pelit: Call of Duty 2, Call of Duty 3, Fallout 2, Fallout 3, Fallout New Vegas, GTA IV, The Elder Scrolls IV: Oblivion, Mass Effect 2, Mass Effect 3 ja Star Wars Knights of the Old Republic 2.

2. Twitter-seuraajien määrä

Korreloi suoraan sen kanssa, onko ihmisellä kiinnostavat jutut ja osaako tuottaa sisältöä. Ja on jonkinlainen indikaattori siitä, osaako henkilö käyttää sosiaalista mediaa.
Meikällä on tätä kirjoittaessani 1283 seuraajaa. En oikein osaa päättää onko se paljon vai vähän. Mutta sen tiedän, että haluan lisää seuraajia.

3. Urheilutulokset

Ainakin seuraavat on hyvä luetella: paras Cooperin testin tulos, juostujen maratonien ja puolimaratonien määrä ja parhaat ajat, penkkipunnerrusennätys ja mahdollisesti saavutetut palkintosijat missä tahansa lajissa.

Itse olen voittanut kultaa Kiskon Hippo-hiihtojen kuusivuotiaiden sarjassa 1984.

4. Luettelo ulkomaista, joissa on käynyt

Matkailu avartaa, ja mitä enemmän on matkaillut sitä avarampi ihminen on. On perspektiiviä.
Ja kuten arvaatte, luettelenkin nyt maat joissa olen matkaillut. Ne ovat: Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari, Itävalta, Saksa, Hollanti, Belgia, Iso-Britannia (Englanti ja Skotlanti), Chile, Peru, Bolivia, Egypti, Kreikka ja KANARIAN SAARET (Espanja). Aika monessa näistä useaan kertaan.

Itse en palkkaisi henkilöä, joka on käynyt 1989 Lanzarotella ja heti perään 2002 Tallinnassa.

5. Onko kissa- vai koiraihminen

Itse en palkkaisi koiraihmistä. Tietenkään.