Ahdistavat kerjäläiset

– Ei saa kääntää katsetta siitä hädästä, joka suomalaiselle tulee, kun se näkee kerjäläisen, sanoo ylikomisario Rauno Repomies piirrossarja Pasilan kerjäläisiä käsittelevässä jaksossa.

Piirroshahmon kommentti tiivistää suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisen yhteisön kaikkein vähäosaisimpiin. Resursseja ei keskitetä vähäosaisuuden syihin vaan oireisiin.

Ihmisen hyvinvointi voidaan jakaa moniin eri osa-alueisiin. Niitä ovat muun muassa taloudellinen, sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Taloudellinen tai sosiaalinen huono-osaisuus on rinnastettavissa fyysiseen vammaan.

Perussuomalainen kansanedustaja Jussi Halla-Aho valitti helmikuussa kerjäläisten vähentävän Helsingin yleistä viihtyvyyttä. Käytännössä kommentti on samaa tasoa, kuin jos minä kirjoittaisin sairaiden ihmisten näkemisen vähentävän Helsingin viihtyisyyttä.

Tänään perjantaina Keskisuomalainen kertoo, että noin puolet eduskunnasta on kallistumassa Suomessa toimivien kerjäläisten ilmoittautumispakon kannalle. Mallin mukaan kerjäläisille luotaisiin oma rekisteri ja viranomaiset osoittaisivat kerjäläisille toiminta-alueen rekisteriin ilmoittautumisen yhteydessä. Muutoksen myötä kerjäläiset eivät voisi organisoida toimintaansa itse.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana toimivan Arto Satosen johdolla suunniteltu lakialoite on tarkoitus jättää parin viikon sisällä. Sen jälkeen se siirtyisi eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyyn.

Aiemmin hallintovaliokunnan käsittelyyn on viety aloitteita, joilla on haettu kerjäämisen kieltämistä kokonaan. Aloitteet eivät ole edenneet, joten nyt eduskunnan oikea siipi pyrkii vaikeuttamaan kaikkein vähäosaisimpien asemaa maltillisemmin ja asteittain.

Minusta kenenkään ei pitäisi joutua kerjäämään jonkinlaisen toimeentulon saadakseen. Sen tavoitteen saavuttamiseksi ei pidä kiristää lakeja ja luoda uusia rekistereitä, vaan laventaa sosiaali- ja terveyspalveluita kaikkiin niihin ihmisiin, jotka keskuudessamme ovat.

Mainokset